Sosiaalinen sirkus oppimisen tukena

Miten opitaan yhdessä?

 Uusi motivaatiotutkimus nostaa esiin oppimismotivaation sosiaalisen kontekstin. Oppimista ei tarkastella enää vain yksilön kognitiivisien ja motivationaalisien prosessien avulla, vaan oppimiskokemuksen ajatellaan olevan yhä enemmän yhteisön sosiaalinen ja tilanteeseen sidottu vuorovaikutustapahtuma. Oppiminen tapahtuu yhdessä. [1] Oppimiseen tarvitaan siis yhdessäoppimisen taitoja. Ryhmän pitää osata suunnata ja säädellä ryhmän yhteistä motivaatiota ja tunnistaa sitä haavoittavia tekijöitä. Ryhmässä toimiessa motivaatioon vaikuttavat jokaisen opiskelijan oppimiskäsitykset ja -uskomukset, kiinnostuksen kohteet, heidän tunteensa, sekä tulkinnat, joita he tekevät muista opiskelijoista ja tehtävästä. Oppijoiden ja ryhmien pystyvyyttä tulisi vahvistaa opettamalla oppimisen ja motivaation säätelytaitoja ja sinnikkyyttä [2]. Uimistakaan ei opeteta heittämällä lapsia altaaseen ja rankaisemalla räpiköinnistä. Miksi ryhmässä oppimisen opettelu olisi erilaista?

Yhteisöllinen oppiminen tarvitsee oppilaalta taitoja tunnistaa vähintäänkin omia tunteitaan ja omia motivaationaalisia tavoitteitaan. Lisäksi ne täytyy osata ilmaista muille ja ryhmän täytyy osata suunnata toimintaansa niin, että oppiminen säilyy yhteisenä projektina. Näiden taitojen opettaminen oman oppiaineen sisällä saattaa tuntua kuormittavalta, eikä aineenopettajan koulutuskaan anna siihen yleensä valmiuksia. Tässä tekstissä esitellään ongelmaan yksi ratkaisu, sosiaalinen sirkus. Teksti sosiaalisesta sirkuksesta perustuu Silja Kyytisen haastatteluun. Kyytinen on Sirkus Magentan tirehtööri ja sosiaalisen sirkuksen ohjaaja.

Sosiaalinen sirkus

Sosiaalinen sirkus on väline, jolla voidaan opettaa muita taitoja. Suomessa sosiaalista sirkusta on toteutettu ja kehitetty suunnitelmallisesti jo yli kymmenen vuotta. Kansainvälisesti sosiaalisen sirkuksen kenttä on monipuolinen. Erilaista sosiaalisen sirkuksen toimintaa on ainakin Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Australiassa, Euroopassa, Venäjällä, Afrikassa ja Lähi-idässä.Sosiaaliselle sirkukselle myönnettiin Nuorisotyön menetelmä -palkinto mielenterveyden edistäjänä Nuorisotyönviikolla 2019. [3]

"circus children Kabul Afghanistan" by aeccShafifaizi is licensed under CC BY-ND 2.0

 Mitä sosiaalinen sirkus tarkoittaa? Mitä eroa sillä on normaaliin sirkusopetukseen verrattuna?

Kyytinen: Sosiaalinen sirkus on taloudellisesti, alueellisesti ja sosiaalisesti saavutettavaa matalan kynnyksen sirkusopetusta, jossa yhdistyy taide ja luova liikunta. Sosiaalisessa sirkuksessa pääasiana ei ole sirkustaitojen oppiminen vaan taustalla on ihan muita tavoitteita. Sirkuksen avulla vahvistetaan mm. osallistujien arjen taitoja, vuorovaikutusta, ryhmässä toimimista, itsetuntemusta, rohkeutta ja luottamusta riippuen kohderyhmän tarpeista. 

 

Miksi sosiaalinen sirkus kannattaa tuoda kouluihin? Millaisia ongelmia sillä voidaan ratkaista koulumaailmassa?

Kyytinen: Sosiaalisen sirkuksen kautta voi oppia tärkeitä arjen taitoja kuten vuorovaikutus-, pari- ja ryhmätaidot. Luovan ja toiminnallisen sirkuksen avulla tavoitetaan erityisen hyvin tuen tarpeessa olevia oppijoita, esimerkiksi kehitysvammaisia ja Nepsy-lapsia. 

    “Sirkustyöpajojen myötä olen alkanut luottaa itseeni. Työpajoissa uskallan puhua, kun             aikaisemmin en saanut sanaakaan ulos. Nyt olen oppinut, ettei kukaan naura minulle,         joten uskallan tehdä mitä vain ja sanoa, mitä ajattelen.”

                                                        Sosiaalisen sirkuksen työpajatoimintaan osallistuneen nuoren palaute 

 

Sirkuksen lajikirjo on laaja, sieltä löytyy jokaiselle jotain kiinnostavaa: jongleeraus, akrobatia, tasapainoilu, trampoliini, trapetsi, nuora, klovneria ja vannetanssi. Lisäksi sirkuksessa leikitään, tehdään ryhmäyttäviä harjoituksia ja harjoittellaan itseilmaisua sekä esilläoloa. Sirkuksen myötä voi innostaa lapsia ja nuoria liikkumaan, luovuuteen ja yhdessä tekemiseen.

 

Kenelle tai millaisille ryhmille sosiaalinen sirkus sopii?

Kyytinen: Sosiaalinen sirkus sopii kaikenikäisille erityistä tukea tarvitseville ihmisille. Tuen tarve voi johtua monesta eri syystä kuten elämäntilanteesta, sairaudesta tai vammasta. Olemme tukeneet sirkuksen avulla vuosien mittaan muun muassa lähiöiden lapsia ja nuoria, turvapaikanhakijoita, työttömiä nuoria aikuisia, mielenterveyskuntoutujia, vanhuksia, sateenkaarinuoria ja vammaisia.

 

Millaisia käyttökohteita sosiaalisella sirkuksella on koulussa? Missä sitä voisi tulevaisuudessa hyödyntää vielä enemmän?

Kyytinen: Sirkuksen kautta voi oppia tärkeitä arjen - ja elämäntaitoja, jotka auttavat oppimisessa. Näitä taitoja voivat olla esimerkiksi hahmotuskyky, koordinaatio, kehonhallinta, keskittyminen, ryhmätyötaidot, vuorovaikutus, itseilmaisu, esillä olo, epäonnistumisen sietäminen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemukset, ilo ja myönteiset elämykset sekä vahvuuksien löytäminen itsestä ja muista. Lisäksi sirkusharjoitteilla voi tukea ainakin kielien, matematiikan, musiikin ja liikunnan oppimista.

 

Millaista yhteistyötä koulujen kanssa voidaan tehdä?

Kyytinen: Sirkusta voidaan käyttää osana oppisisältöjä. Sirkustunnit voidaan toteuttaa oppituntien aikana koulun omissa tiloissa (esimerkiksi liikuntatunnit), kerhotoimintana koululla heti koulun jälkeen sekä erityisluokkien sirkusopetuksena, joissa on tavoitteena ryhmän omat haastekohdat kuten vuorovaikutustaidot tai keskittyminen voidaan ottaa huomioon. Rahoitusmahdollisuudet sosiaalisen sirkuksen tuomiseksi kouluun voivat olla koulujen omat rahoitukset (esim. Ruuti-toiminta), kaupunkien tai kuntien omarahoitus, Suomi 100 -kerhotoiminta, sekä muut projektiavustukset esimerkiksi säätiöiltä.

 

Vaatiiko sosiaalinen sirkus koululta erityisiä sirkusvälineitä tai tiloja? 

Kyytinen: Ei, liikuntasali soveltuu sirkukseen hyvin ja iso osa liikuntavaraston välineistä. Sirkusohjaajat voivat kuljettaa mukanaan sirkusspesifit välineet (esim jongleeraus ja tasapainoilu). Niitä voidaan myös varastoida koululla jonkun pitkäkestoisemman ohjauskokonaisuuden ajan.

 

Lähteet: 

[1] Salmela-Aro, K., Motivaatio ja oppiminen kulkevat käsi kädessä teoksessa Motivaatio ja oppiminen, Salmela-Aro K., 2018. PS-kustannus, s. 9-24.

[2] Järvenoja, H., Kurki K., Järvelä, S., Motivoidutaan yhdessä teoksessa Motivaatio ja oppiminen, Salmela-Aro K., 2018. PS-kustannus, s. 141-159.

[3] Suomen nuorisosirkusliitto: Sosiaalinen sirkus https://snsl.fi/sosiaalinen-sirkus/#.YEsmuNzktEY